Risto Niemi-Pynttäri Posted on

Vehnäjauhon parempi käyttö

VÄSYMYS Väsymysruoka valmistetaan töistä kotiin tultua, se on tuttua lohturuokaa, paitsi väsymyksestä johtuen usein huonosti valmistettua. Tekopirteä pizza valmispohjalla, valkosipuli kitkeränä, puoliraakana. En jaksa ajatella neljää perunaa pitemmälle, sopiiko että laitan ne mikroon. Minä valmistan …

Penjami Lehto Posted on

Päälaella vanhan kirjan paino

Valkoiseksi maalatussa ovenkarmissa erottuu vaakasuoria viivoja. Enimmäkseen merkinnät on piirretty kynällä, mutta muutamien kohdalla tekotapaa on vaikea määritellä. Ne saattavat myös olla vahingossa syntyneitä naarmuja, painaumia siirreltyjen huonekalujen kovista kulmista tai kolhuja lasten vauhdikkaista leikeistä. …

Risto Niemi-Pynttäri Posted on

Näin se laiskuus työskentelee

  Mitä on tämä laiskuuteni? Se, mitä te ette koskaan näe. Te voitte tuntea vain toimeliaisuuteni, mutta ette tätä vetäytyneisyyttä, nyt kun en tee mitään enkä ole missään. Te ette näe minua makuuasennossa tässä sohvalla. …

Penjami Lehto Posted on

Havaintoja kokoelmastani

Kirjahyllyssä, samalla seinällä kuin runoteokset, säilytän kohtuullisen laajaa DNA-arkistoa. Kansioista löytyy sylkinäytteitä tuhansilta naisilta ja miehiltä eri vuosikymmeniltä: eri-ikäisiä, eri kansallisuuksia – osa heistä on elossa, osa jo kuollut. Luovuttajien henkilöllisyyksistä ei ole tietoa, joten …

Penjami Lehto Posted on

Prima

Vuoteesta pudottautuvien kantapäiden alla lattia tuntuu kovalta ja kylmältä. Ei kaiu aamun ensi askelissa Helioksen vaunujen kumu – ei edes silloin, kun vastaheränneen mieli tarrautuu valkenevan taivaanrannan lupauksiin tavallista virkeämpänä. Päinvastoin: se, mikä varhaisena hetkenä …

Risto Niemi-Pynttäri Posted on

Onnellisuuden arkkitehtuuri

1. Ulkopuolinen ihminen voi saada aavistuksen toisten onnesta heidän asuntonsa kautta. Ja vaikka heidän onnellisesta jaksostaan olisi aikaa kolmekymmentä vuotta, jotain siitä jää asuntoon. Vietin kerran ystäväni kanssa kolme syksyistä arkipäivää loistavassa saaristohuvilassa Turun lähellä, …

Risto Niemi-Pynttäri Posted on

Kellon ympäri kahdessatoista tunnissa

Voi olla että heinäkuussa riittäisi harrastukseksi pelkkä kellon katselu. Mikko Supposen: Kellon ympäri kahdessatoista tunnissa (Poesiavihkot 10. 2017) hakeutuu assosiaatioihin, joita viisarit herättävät kun kellon kautta ei katsota enää aikaa, vaan numeroita ja viisareita. Kellokuvien …

Penjami Lehto Posted on

Apuraha-anomus

Arvoisa apurahan myöntäjä, tulevan romaanihankkeeni mahdollistamiseksi pyytäisin teiltä taloudellista apua kirjoitustyöhöni. Nykyaikaan ja erityisesti pääkaupunkiseudulle sijoittuvan romaanikäsikirjoituksen suunnittelu on siinä mielessä hedelmällisessä vaiheessa, että se vasta hakee lopullista muotoaan. Siksi teille tarjoutuukin nyt oiva tilaisuus …

Risto Niemi-Pynttäri Posted on

Iloinen 70-luvun Manse ja eleetön Saara

Hannu Ahon vuonna 1977 ilmestynyt Saara oli aikansa nuorten aikuisten sekoiluromaani.  Jasper Kaarna lukee Nuori Voima -esseessään sitä uudestaan, kysyen Miksi Saara unohtui vaikka romaani on ansainnut klassikon aseman: ”Kerronta iski heti vasten kasvojani: miten …

  • 1
  • 2